NEFROPATIAN RUOKAVALIO
Nefropatia on tyypin 1 ja 2 diabetekseen liittyvä munuaismuutos. Sen varhaisin merkki on mikroalbuminuria. Nefropatian riskitekijöitä ovat huono verensokeritasapaino, kohonnut verenpaine, tupakointi, perimä ja kohonneet veren rasva-arvot. Ravitsemushoito vaikuttaa näihin kaikkiin yllä mainittuihin asioihin paitsi tupakointiin. Hoitajan tehtävä on tukea nefropatian ehkäisyä ja hoitaa ravitsemushoidosta.
Tehostetun palveluasumisen yksikössä asuu Janika 70- vuotias vanha rouva joka kärsii tyypin 2 diabeteksesta. Diabetes on aiheuttanut hänelle nefropatian. Janikan verensokeritasapaino on ollut huono ja kohonnutkin verenpaine on. Nuoruudessaan Janika aloitti tupakoinnin ja lopetti sen vasta muutama vuosi sitten kun lääkäri käski lopettamaan, koska diabetesta hän on sairastanut jo monta kymmentä vuotta. Nyt jdiabetesta on hoidettu insuliinilla ja verensokerin mittauksella päivittäin. Verensokerit heittelee laidasta laitaan eikä pysy kurissa insuliinin avullakaan.
Hoidon tavoitteena on nyt saada ravitsemushoidolla nefropatiaa pysymään ennallaan sekä toivoa että verensokeri alkaisi pysyä kanssa kurissa. Ruokavaliossa huomioidaan perusruokavalio, jolla huomioidaan myös ruokailuajat. Ruokavaliossa vähennetään suolan käyttöä ja lisätään proteiinia. Pieni kilojen karistelukaan ei olisi pahaksi Janikalle, joten pistetään Janika päivittäin lenkkeilemään kodin lähettyville. Kun ruokavalioo muutetana ja Janika alkaa lenkkeileen, on huomioitava ettei tule aliravitsemusta. Hoitajaan tehtävä on laskea Janikan energiamäärä ja turvata sen avulla riittävä energian saanti päivittäin.
Neefropatian hoidossa tarvitaan moniammatillista tiimityötä. Ravitsemusterapeutin toteuttama yksilöohjaus on tarpeessa vähintään silloin kun Janikalla on kohtalainen vajaatoiminta eli laskennallinen GFR on alle 60ml/min. Muutoin Janikan omahoitaja huolehtii ruokavaliosta. Ruokavalion vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti ruokavalion toteutumisen, ravitsemustilan arvion ja munuaisten toimintaa mittaavien laboratorio kokeilla.
Ruokavalio on koottu monipuolisesti. Leiväksi on määritetty täysjyväleivät, näkkärit ja korput. Hedelmiä tarjoillaan helposti kuorittavina, kiisseleitä, ja marja- tai hedelmäsoseita. Välipalana sileää jugurttia. Kylmä ruoka tarjotaan huoneenlämpöisenä koska kylmä ruoka hidastaa mahalaukun toimintaa, esim. jugurtti ei saa olla jääkaappi kylmää vaan huoneenlämpöistä. Tarvittaessa ravitsemushoitoa täydennetään esimerkiksi vanukasmaisilla, maitomaisilla tai mehumaisilla täydennysravintovalmisteilla.
Insuulinihoitoa muutetaan myös. Pikainsuliini pistetään aterian aikana tai sen jälkeen. Verensokeri mitataan ennen ruokailua ja sen jälkeen aterioiden insuliinin ja ruuan vastaavuuden selvittämiseksi.
Ravitsemushoitoa tarkkailee jokainen hoitaja sekä on velvollinen muuttamaan sitä.
Nefropatia on tyypin 1 ja 2 diabetekseen liittyvä munuaismuutos. Sen varhaisin merkki on mikroalbuminuria. Nefropatian riskitekijöitä ovat huono verensokeritasapaino, kohonnut verenpaine, tupakointi, perimä ja kohonneet veren rasva-arvot. Ravitsemushoito vaikuttaa näihin kaikkiin yllä mainittuihin asioihin paitsi tupakointiin. Hoitajan tehtävä on tukea nefropatian ehkäisyä ja hoitaa ravitsemushoidosta.
Tehostetun palveluasumisen yksikössä asuu Janika 70- vuotias vanha rouva joka kärsii tyypin 2 diabeteksesta. Diabetes on aiheuttanut hänelle nefropatian. Janikan verensokeritasapaino on ollut huono ja kohonnutkin verenpaine on. Nuoruudessaan Janika aloitti tupakoinnin ja lopetti sen vasta muutama vuosi sitten kun lääkäri käski lopettamaan, koska diabetesta hän on sairastanut jo monta kymmentä vuotta. Nyt jdiabetesta on hoidettu insuliinilla ja verensokerin mittauksella päivittäin. Verensokerit heittelee laidasta laitaan eikä pysy kurissa insuliinin avullakaan.
Hoidon tavoitteena on nyt saada ravitsemushoidolla nefropatiaa pysymään ennallaan sekä toivoa että verensokeri alkaisi pysyä kanssa kurissa. Ruokavaliossa huomioidaan perusruokavalio, jolla huomioidaan myös ruokailuajat. Ruokavaliossa vähennetään suolan käyttöä ja lisätään proteiinia. Pieni kilojen karistelukaan ei olisi pahaksi Janikalle, joten pistetään Janika päivittäin lenkkeilemään kodin lähettyville. Kun ruokavalioo muutetana ja Janika alkaa lenkkeileen, on huomioitava ettei tule aliravitsemusta. Hoitajaan tehtävä on laskea Janikan energiamäärä ja turvata sen avulla riittävä energian saanti päivittäin.
Neefropatian hoidossa tarvitaan moniammatillista tiimityötä. Ravitsemusterapeutin toteuttama yksilöohjaus on tarpeessa vähintään silloin kun Janikalla on kohtalainen vajaatoiminta eli laskennallinen GFR on alle 60ml/min. Muutoin Janikan omahoitaja huolehtii ruokavaliosta. Ruokavalion vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti ruokavalion toteutumisen, ravitsemustilan arvion ja munuaisten toimintaa mittaavien laboratorio kokeilla.
Ruokavalio on koottu monipuolisesti. Leiväksi on määritetty täysjyväleivät, näkkärit ja korput. Hedelmiä tarjoillaan helposti kuorittavina, kiisseleitä, ja marja- tai hedelmäsoseita. Välipalana sileää jugurttia. Kylmä ruoka tarjotaan huoneenlämpöisenä koska kylmä ruoka hidastaa mahalaukun toimintaa, esim. jugurtti ei saa olla jääkaappi kylmää vaan huoneenlämpöistä. Tarvittaessa ravitsemushoitoa täydennetään esimerkiksi vanukasmaisilla, maitomaisilla tai mehumaisilla täydennysravintovalmisteilla.
Insuulinihoitoa muutetaan myös. Pikainsuliini pistetään aterian aikana tai sen jälkeen. Verensokeri mitataan ennen ruokailua ja sen jälkeen aterioiden insuliinin ja ruuan vastaavuuden selvittämiseksi.
Ravitsemushoitoa tarkkailee jokainen hoitaja sekä on velvollinen muuttamaan sitä.
Moikka... Teet Laura upeaa työtä näiden tehtävien kanssa. Toivottavasti saat tiedot siirrettyä myös käytäntöön:)
VastaaPoista